Uuden risteilyreitin avaaminen

Cover image

Lähtisitkö risteillen vaikkapa Kemiin?

Me suomalaiset olemme risteilykansaa. Olemme tottuneet perinteiseen Ruotsin risteilyyn ja Tallinnan matkaan. Kesällä kymmenet tuhannet suomalaiset risteilivät myös Helsingistä Riikaan. Lähes viisi miljoonaa suomalaista matkustaa vuosittain Silja Linen ja Tallinkin laivoilla, moni useasti vuodessa, innokkaimmat jopa 50 kertaa vuodessa! Miksi emme siis hyödyntäisi entistä enemmän kotimaisia kohteita? Risteily vaikkapa Kemiin kiinnostaa, mutta mitä kaikkea uuden reitin avaamisessa on otettava huomioon.

Artikkeli on julkaistu 13.10.2020.

Uuden reitin avaaminen

Vetovoimainen ja eksoottinenkin uusi kohde jonne pääsisi meriteitse kauniita maisemia ihaillen, hyvästä ruoasta ja Tax free -ostoksista nauttien. Kuulostaa täydelliseltä. Mutta mitä kaikkea kokonaan uuden laivareitin avaamisessa on otettava huomioon laivayhtiön näkökulmasta?

Laiva kulkee mopovauhtia

Matkustaja-autolautat kulkevat suhteellisen hitaasti autoon verrattuna. Laivat kulkevat nimittäin ”mopovauhtia” eli maksimivauhti on noin 21 solmua, joka tarkoittaa vajaata 40 km tunnissa. Automatka Helsingistä Kemiin on reilut 700 kilometriä ja autolla matka-aika on vajaat 9 tuntia. Meriteitse matka olisi reilusti pidempi ja myöskin hitaampi. Matkaa Helsingistä Kemiin kertyisi Ahvenanmaan kautta kierrettäessä noin 1080 kilometriä. Pelkkä laivamatka Kemiin veisi siis reippaasti yli yhden vuorokauden eli yli kaksinkertaisesti sen ajan jonka matka esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan kestää.

Vertailun vuoksi todettakoon, että merimatka Helsingistä Maarianhaminaan on 341 km ja sieltä Tukholmaan 146 km, kun merimatka Ahvenanmaalta Kemiin on noin 740 km. Merimatka Turusta Maarianhaminaan on 165 km ja Helsingistä Tallinnaan 82,5 km.

Täysin uuden risteilykohteen pohdinnassa on otettava huomioon myös varsinainen merimatka ja myös se tosiasia, pystyvätkö isot risteilylaivat operoimaan kyseisellä väylällä. Riittääkö esimerkiksi väylän syväys valitulle laivalle. Helsinki-Kemi-matkalla väylän syväys riittäisi ja teknisesti laiva kyllä pääsisi operoimaan perille asti.

Satamajärjestelyjen toimivuus

Vaikka laiva pääsisikin turvallisesti väylää pitkin perille satamaan asti, pitäisi ottaa vielä huomioon sataman tarjoamat mahdollisuudet laivan satamatoimintoihin liittyen. Satamassa tulisi olla laituripaikka, johon laiva saadaan turvallisesti kiinnitettyä. Laituripaikan on esimerkiksi oltava riittävän pitkä ja siinä on oltava riittävästi kiinnityspollareita eli paikkoja aluksen kiinnitysköysille.

Tämän jälkeen satamassa tulisi olla sujuva matkustajien ja autojen laivasta poistuminen ja laivaannousu, eli maihinnousua varten tarvittava infra. Sujuvimmin matkustajat kulkevat aina matkustajasiltojen kautta, mutta niiden puuttuessa, tai sijaitessa väärissä kohdissa laivan oviin nähden, voitaisiin laivasta tietysti aina poistua autokannen kautta. Tämä vaihtoehto on olemassa, mikäli autokannen ramppeja pystytään käyttämään ja satamassa on tarjolla sopiva ramppipaikka. Mahdollinen, mutta erittäin hidas ja haastavakin, vaihtoehto olisi laivan luotsiportin käyttö, josta matkustajat kulkisivat ulos yksitellen kapeaa kulkusiltaa pitkin.

Lisäksi maapuolen kulkujärjestelyt, sekä matkustajille että mahdollisille automatkustajille, tulisi järjestää turvallisesti, erityisesti ellei satamassa olisi käytössä terminaalirakennusta. Tämän lisäksi myös kulku- ja jatkoyhteydet satamasta vaikkapa kaupungin keskustaan pitäisi olla kunnossa. Kemin risteilyistä puhuttaessa matka satamasta kaupunkiin on kymmenen kilometriä.

Talviristeilyt ja jäätilanne

Talvikaudella pohjoiseen suuntautuvilla merimatkoilla olisi otettava huomioon myös Suomen talvet ja jäätilanne. Vaikka ilmaston lämpeneminen pienentääkin Itämeren jääpeitteen laajuutta ja lyhentää jäätalvea, niin fakta on, että jääpeite Perämerellä kestää kauemmin kuin Suomenlahdella ja on myöskin paksumpi.

”Perämerellä rannikon läheisillä kiintojään alueilla jää voi enimmillään olla 70-120 senttimetriä paksua. Ahtojääalueilla jään keskimääräinenkin paksuus voi olla useita metrejä, yksittäisten ahtojäävallien paksuus voi olla jopa 20-30 metriä.”*

Jäätilanne voi siis aiheuttaa myös laivaliikenteelle haasteita, vaikka jäänmurtaja olisikin saatavilla. Kova jäätalvi aiheuttaisi siis vähintäänkin aikatauluhaasteita, vaikka kaikilla Tallinkin ja Silja Linen laivoilla on vähintään 1A jääluokitus. Tarpeen ja jäätilanteen mukaan apuna joudutaan kuitenkin käyttämään myös jäänmurtajia.

Lähde: Ilmasto-opas

Tax Free -tuotteiden myynti laivalla ei ole itsestäänselvyys

Monelle matkustajalle on tärkeää pystyä tekemään laivamatkan aikana verovapaita, eli edullisia Tax Free -ostoksia. Jotta laivalla pystyttäisiin myymään tuotteita verottomasti, pitäisi sen olla kansainvälisellä reitillä sekä pysähtyä Ahvenanmaalla.

Tallink Siljan uudet reittiavaukset

Tallinkin ja Silja Linen laivat ovat kuluneen kesän aikana liikennöineet täysin uusiin reittikohteisiin. Victoria I teki kesällä ainutlaatuisen erikoisristeilyn Helsingistä Saarenmaalle. Reitti oli erittäin suosittu suomalaisten matkustajien keskuudessa ja sen toteuttaminen vaati kaikkia ylläkerrottuja toimenpiteitä ja taustatyötä.

Silja Symphony teki syksyllä useita matkoja Tukholmasta Ruotsin rannikkoa pitkin pohjoiseen kohteenaan Höga Kusten. Uusi ja ainutlaatuinen kohde otettiin ruotsalaisten keskuudessa erittäin hyvin vastaan. Viime kesänä oli tarkoitus myös risteillä Silja Europalla täysin uuteen kohteeseen Pietariin sekä vanhoihin tuttuihin kohteisiin Visbyhyn, Riikaan ja Maarianhaminaan.

Kesän aikana on hyödynnetty lisäksi tuttuja satamia, mutta normaalista poikkeavien laivojen operoimina; esimerkiksi Silja Serenade liikennöi Helsingistä Riikaan, Silja Symphony Tukholmasta Visbyhyn, Baltic Queen Turusta Tallinnaan ja myöhemmin Helsingistä Riikaan, lisäksi Victoria I teki kesän aikana useita erikoisristeilyjä.

Hyvät ideat ja ehdotukset uusista kohteista tai risteilyistä ovat aina erittäin tervetulleita ja niiden toteuttamista selvitetään aina perusteellisesti.

Kotimainen kohde Ahvenanmaa on lyhyen merimatkan päässä

Idea risteilystä Kemiin ja kotimaisesta kohteesta kuulostaa kieltämättä houkuttelevalta. Sen toteuttaminen vaatii kuitenkin ison palapelin onnistunutta rakentamista. Tällaisen vaativan prosessin käynnistäminen vaatisi myös varmuutta siitä, että suomalaiset todella varaisivat myyntiin tulevia matkoja. Tyhjää tai puolityhjää laivaa ei ole tietenkään kannattava liikennöidä.

Toistaiseksi Tallink Silja ei ole suunnittelemassa uutta risteilytuotetta esimerkiksi Kemiin. Uusia kohteita tarkastellaan kuitenkin jatkuvasti. Kohdevalikoimasta löytyy jo nyt upea kotimainen kohde, nimittäin Ahvenanmaa! Maarianhaminaan pääsee suoraan Turusta joko aamulaiva Galaxyllä tai iltalaiva Baltic Princessillä.

Merenläheinen miniloma kotimaan saaristoparatiisissa on monelle eksoottinen ja uusi elämys. Ahvenanmaalta löytyy useita luontokohteita ja välimatkat ovat lyhyitä. Jo parissa päivässä ehtii nähdä ja kokea paljon.

Poimi tästä 9 vinkkiä Ahvenmaalle