Ympäristö

Polttoaineenkulutukseen ja päästölukuihin vaikuttavat useat eri tekijät, kuten matkustajien määrä, rahdin määrä tonneina, todellinen matka ja sääolosuhteet.

Päästöjä on pystytty vähentämään vähärikkisen polttoaineen, taloudellisen ajotavan, katalysaattoreiden sekä uusien laivojen moottorivalintojen avulla. Moottoreista syntyvä hukkalämpö otetaan talteen ja käytetään laivoilla muun muassa raskaan polttoaineen lämmittämiseen sekä laivan yleiseen lämmittämiseen.
 

Komentosilloilla on käytössä reaaliaikainen polttoaineenseurantajärjestelmä, jonka avulla pystytään optimoimaan aluksen kulkua, jolloin myös polttoaineen kulutus ja päästöt pienenevät. Samoilla reiteillä operoivat laivat tekevät vertailua ajotavan ja polttoaineenkulutuksen osalta, ja jakavat tietoa toisilleen optimoidakseen ajotavan tietyissä tuuli- ja keliolosuhteissa tietyssä kohdalla reitillään.

Yhtiömme on edelläkävijä laivasimulaattorien hyödyntämisessä koulutuksessa. Laivojen meripäällystö harjoittelee säännöllisesti normaalista poikkeavia tilanteita laivasimulaattorissa. Lisäksi järjestämme vuosittain yhteistoimintaharjoituksia, joissa on mukana muun muassa meripelastusviranomaisia, poliisi, palokunta, satama ja liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
 

Hitaammalla matkavauhdilla voidaan käyttää pienempää konetehoa, mikä pienentää laivojen päästöjä. Laivat pyrkivätkin lähtemään satamista aina hieman etuajassa – kunhan kaikki matkustajat on ensin saatu kyytiin. Helsinki–Tukholma-reitillä käytetään nykyisin niin sanottua talviaikataulua, jolloin matka-aika on pidempi, kaikkina muina kuukausina paitsi kesä-, heinä- ja elokuussa.
 

Vähentääksemme yli kaksi tuntia satamassa olevien laivojen pakokaasupäästöjä, olemme vuoden 2010 alusta alkaen käyttäneet laivojemme sähköntuotantoon alle 0,5 % rikkipitoista polttoainetta laivojen satamassaoloaikana, ja vuoden 2015 alusta alkaen kaikki laivamme siirtyivät käyttämään 0,1 % rikkipitoista polttoainetta.
 

Maasähkön käytöllä on merkittävä vaikutus ilmastopäästöihin ja sen etuna on matalampi äänitaso satamissa, joiden lähellä on asutusta.

Sähköä tuottavien apukoneiden sammuttaminen vähentää laivan satamassaolon ilmastopäästöjä jopa 50–80 %. Maasähkön käyttö on kannattavaa laivoissa, jotka ovat satamassa yli kaksi tuntia.

Laivojen maasähkön käyttö toteutetaan yhteistyössä Helsingin, Tallinnan ja Tukholman satamien kanssa. Maasähkö otettiin käyttöön Tukholman Värtanilla Helsinki–Tukholma-reitin Silja Serenadella ja Silja Symphonylla kesällä 2019. Tallinnan satamassa maasähkö otettiin käyttöön vuonna 2020. Helsingin Olympiaterminaalissa maasähkö otettiin käyttöön vuonna 2021 ja Helsingin Länsiterminaalissa keväällä 2023.
 

Laivojen pohjamaaleina käytetään aina myrkyttömiä maaleja. Ympäristölle haitallisten pohjamaalien käytön sijaan sukeltajat puhdistavat ja harjaavat laivojen pohjia useita kertoja kesäkuukausien aikana.

Silja Serenaden, Silja Symphonyn, Baltic Princessin ja Galaxyn pohjat putsataan noin neljä kertaa kesäkaudella, säistä riippuen tarvittaessa useamminkin.

Puhtaamman vedenalaisen rungon ansiosta polttoainetta kuluu noin 2–4 tonnia vähemmin vuorokaudessa, kuin samalla matkalla ennen putsausta. Myös pakokaasupäästöt vastaavasti vähenevät.
 

Kun laivaliikenteen päästöjä lasketaan hyödyntäen toteutuneita ja varmennettuja tietoja, voidaan todeta laivamatkustamisen olevan verrattain vähäpäästöinen matkustustapa.

Ympäristöpäästöjen vertaaminen eri liikennemuotojen välillä ei ole yksinkertaista, päästöjä vertailtaessa on huomioitava eri laskentatavat. Erityisesti meriliikenteen kohdalla on huomioitava, että laivat kuljettavat merkittävän osan Suomen ulkomaankaupan tavarakuljetuksista, ja merikuljetus on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto suuria tavaramääriä kuljetettaessa. Lisäksi on huomioitava, että yön yli kestävä merimatka sisältää majoittumisesta aiheutuvat päästöt.

Päästölukuja vertailtaessa muiden liikennemuotojen kanssa, on hiilijalanjälki laskettava niin kutsuttua massametodia käyttäen, jossa allokaatio on tehty painoon perustuen.

Esimerkkejä matkustajakohtaisista hiilidioksidipäästöistä perustuen reitin todelliseen pituuteen, polttoaineenkulutukseen ja laivan maksimikapasiteetiin:
 

• Helsinki-Tukholma 41 kg/matkustaja
• Helsinki-Tallinna 5,8 kg/matkustaja

Lue lisää: https://www.tallink.com/sustainability/environment

Laskelmiemme mukaan LNG-käyttöinen laiva, kuten Megastar, aiheuttaa noin 30 prosenttia pienemmät CO2-päästöt, kuin vastaavalla reitillä oleva vähärikkistä polttoainetta käyttävä laiva.
 

YK:n alainen merenkulunjärjestö IMO päätti meriliikenteen päästöleikkauksista huhtikuussa 2018. Päätöksen mukaan kansainvälisen meriliikenteen kuljetussuoritusten (tonnia/kilometri) hiilidioksidipäästöjä vähennetään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon.

IMO päätti myös, että liikennemäärien kasvusta huolimatta vuotuista kasvihuonekaasujen absoluuttista päästömäärää pienennetään vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja tämän jälkeen jatketaan pyrkimystä hiilidioksidipäästöjen asteittaiseen täydelliseen poistamiseen. Nämä rajoitukset koskevat koko meriliikennettä, ei vain uusia aluksia.

Merenkulun hiilidioksidipäästöjä mitataan ja seurataan aluskohtaisella tarkkuudella ja tulokset raportoidaan Euroopan komissiolle. EU:n seuranta-, raportointi- ja todentamisjärjestelmä eli niin kutsuttu MRV-päästönmittausjärjestelmä (Monitoring, Reporting, Verifying) on osa merenkulun päästöjen vähentämistoimia.

Käytännössä eri varustamot keräävät jokaisen laivan polttoaineenkulutusta koskevat tiedot, jotka tarkistetaan ja verifioidaan riippumattoman luokituslaitoksen toimesta. Muilla liikennemuodoilla ei ole vastaavaa globaalia, toteutuneeseen kulutukseen perustuvaa tiedonkeruujärjestelmää.

EU:n seuranta-, raportointi- ja todentamisjärjestelmä (Monitoring, Reporting, Verifying), eli niin kutsuttu MRV- järjestelmä: https://mrv.emsa.europa.eu/#public/emission-report

Lue lisää: https://shipowners.fi/vastuullisuus/
 

Laivoillamme ollaan luopumassa kaikesta ylimääräisestä muovista. Myymälöissä on siirrytty paperisiin ja kesto-ostoskasseihin. Lisäksi esimerkiksi muovipillien käyttöä on vähennetty radikaalisti ja korvattu biohajoavilla pilleillä.

Ravintoloissa ja kahviloissa käytetään mahdollisimman vähän kertakäyttöastioita ja turhan muovin käyttöä pyritään minimoimaan. Kertakäyttöastioista sekä muovisista Club One -kanta-asiakaskorteista luovutaan vaiheittain. Teemme tiivistä yhteistyötä myös tavarantoimittajiemme kanssa muovipakkausten vähentämiseksi.
 

Laivoilla kertyvä musta vesi (wc-jäte) sekä harmaa vesi (viemäri- ja pesuvesi) pumpataan satamissa suoraan kaupungin viemäriverkostoon, josta ne menevät eteenpäin jätevedenpuhdistamoihin käsiteltäväksi. Jätevesien mereen pumppaamiseen suhteen yhtiöllä on nollatoleranssi – jätevettä ei päädy missään olosuhteissa mereen.
 

Biojätettä syntyy matkustajamääristä riippuen esimerkiksi Helsinki–Tukholma-reitin Silja Serenadella noin 8 000–14 000 kg kuukaudessa.

Tulevaisuuden tavoitteemme on, että laivoilla syntyvä biojäte voitaisiin jatkojalostaa esimerkiksi polttoaineeksi. Laivoilla tutkitaan myös, voidaanko biojätettä hyödyntämään kompostoinnissa. Teemme tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
 

Aluksillamme syntyvä jäteöljy toimitetaan maissa jatkokäsittelyyn ja puhdistukseen, jolloin sitä voidaan hyötykäyttää esimerkiksi lämpövoimaloissa.

Viimeisimpänä esimerkkinä Helsinki–Tukholma-reitin Silja Symphonylla on koekäytössä laivalla syntyvän jäteöljyn erottelu- ja puhdistuslaite, jonka myötä jäteöljy pystytään uusiokäyttämään laivalla entistä tehokkaammin.
 

Laivoillamme käytetään ympäristöystävällisiä pesuaineita ja annostelulaitteita, joiden avulla ympäristö voidaan huomioida entistä paremmin. Pyykit pesetetään maissa yrityksessä, joka käyttää fosfaatittomia pesuaineita.

Tallink-konserni on jo kauan seurannut valaisin- ja lampputeknologian viimeisintä kehitystä. Hehkulamput on jo vuosia sitten vaihdettu energiansäästölamppuihin ja -loisteputkiin. Tulevaisuudessa suuntaus tulee jatkumaan kohti Led-teknologiaa, jossa etuna on energiankulutuksen ja ylläpitoon kuluvan ajan säästö.

Olemme vähentäneet radikaalisti printtereiden määrää ja turhaa tulostamista niin maalla kuin merellä.
 

Tallink Grupp ja John Nurmisen Säätiö ovat tehneet yhteistyötä Itämeren hyväksi vuodesta 2023 saakka. Yhteistyön tavoitteena on kerätä elintärkeitä varoja Itämeren suojelutyöhön.

Vuonna 2023 yhtiömme lahjoitti Itämeren suojeluun yhteensä 20 000 euroa Tallink Silja Line -merkkisten vesipullojen myynnistä laivoilla. Yhteistyö jatkuu myös vuonna 2024, jolloin teemme säätiölle 20 sentin lahjoituksen jokaisesta vuoden aikana laivoilla myydystä Ship’s Milk Chocolate -suklaalevystä.

Lahjoitetuilla varoilla säätiö toteuttaa hankkeita, joiden tavoitteena on vähentää Itämeren alueen maatalouden fosforikuormitusta, tehostaa suometsien vesiensuojelua, suojella meriluontoa, vähentää haitallisten kemikaalien ja lannoitteiden päästöä mereen, sekä poistaa ravinteita merestä.

Itämeren suojeluun kerättävien varojen lisäksi yhteistyö kattaa myös Itämeren suojelutyön tietoisuuden lisäämistä sekä tapoja, joilla jokainen voi osallistua yhteisen meremme suojeluun.

Lisätietoa John Nurmisen Säätiöstä: https://johnnurmisensaatio.fi/

 

Ilmastokumppanit on Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on ilmastopäästöjen vähentäminen, yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytäminen.

Tallink Siljan sitoumukset:
 

• Tallink Siljan tavoitteena on vähentää Helsinki-Tukholma-reitin laivojen polttoaineenkulutusta 0,5 prosentilla vuodessa perustuen päämoottoreiden kulutukseen tonneja/ kuljettu merimaili (Ton/nm) ja nykyisiin kesä- ja talviaikatauluihin sekä normaaliin jäätalveen.
• Tallink Silja sitoutuu vähentämään pääkonttorin paperijätteen määrää 5 prosenttia vuodessa, perustuen pääkonttorin noin 230 työntekijän määrään.
• Henkilöstön ympäristötietoisuutta niin maissa kuin laivoilla kehitetään sisäisen viestinnän keinoin.

Lue lisää: https://helsinginilmastoteot.fi/partner/ajankohtaista-ilmastokumppanit-ja-sitoumukset/

 

Baltic Sea Action Group BSAG (Elävä Itämeri -säätiö) on vuonna 2008 perustettu itsenäinen voittoa tuottamaton säätiö, jonka toiminta perustuu yhteistyöhön eri toimijoiden välillä.

Työntekijöitämme on koulutettu osaksi WWF:n vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja osana Baltic Sea Action Groupin sitoumusta. Tallink Silja on myös ollut mukana Baltic Sea Action Groupin hankkeessa merenkulun ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Tallink Silja osallistui tutkimukseen, jossa matkustaja-aluksilta haettiin ja analysoitiin jätevesinäytteitä.